Flint-legenda jo eläessään, eli Dayton Familysta tuttu Shoestring julkaisi jokin aika sitten uuden levyn, joka kantaa nimeä Da Pandemic. Viime vuosina Shoestring onkin kunnostautunut uuden musiikin julkaisussa, sillä edellisestä The Bake Up Boy -albumista on kulunut aikalailla tasan 2 vuotta.
Tuotannosta vastaa ainakin allekirjoittaneelle aiemmin tuntematon Lennon Smiley. Tuotanto on vaihtelevaa ja albumin kymmeneen kappaleeseen löytyy melko monta eri tyylilajia. Välillä flirttaillaan hyphyn kanssa ja seuraavaksi hypätäänkin trapin maailmaan ennen vierailua klubilla. Sitä vanhaa Flint-soundia jää hieman kaipaamaan, mutta ne ajat ovat valitettavasti kaukana menneisyydessä. Ei anneta sen häiritä vaan hypätään vähän syvemmälle ilmiöön nimeltä Shoestring vuonna 2021.
Shoestring omaa yhden tunnistettavimmista ulosanneista ja äänestä, mitä keskilännestä ja oikeastaan koko jenkkiräpistä löytyy. Biisien lyriikat liikkuvat päihteissä, hustlaamisessa ja kommentoipa Shoestring myös USA:n yleistä meininkiä ja vuotta 2020 biisillä Twenty 20. Kyseinen biisi onkin yksi levyn kovimpia ja toimii katkeransuloisena jäähyväisenä vuodelle 2020 ja nyt jo entiselle presidentille Donald Trumpille. Da Bomb Weed on oodi sille itselleen ja onkin levyn pajautus-anthem. Mukavan leppoisa biisi, jonka pianomelodia ja rytmit pistävät pään nykimään. Get Rich on aiemmin mainittu hyphy-vaikutteinen biisi ja kuten nimestä voi jo päätellä, aihepiiri on totta kai raha. Albumin synkimmästä meiningistä vastaa Murderers, jossa synkät bassot pumppaavat ja hi-hat tikittää Shoen tilittäessä katujen kovaa arkea. Ehdottomasti levyn kovin biisi allekirjoittaneen mielestä ja tuo eniten mieleen ns. vanhat, hyvät ajat. Ja levyhän ei olisi valmis, jos ei yhtä biisiä olisi omistettu kokkelille ja Coka Cola onnistuu asiassaan vallan mainiosti.
Levy on tiukka kokonaisuus ja vaikka mukaan mahtuukin pari keskivertoa kappaletta, niitäkin kuuntelee mielellään johtuen Shoestringin ulosannista. Nykyajan tyyliin biisit ovat ehkä turhan lyhyitä, koska 10 biisistä vain 2 yltää yli 3 minuutin kestoon. Tämä selittyy osaksi sillä, että levyllä ei ole ainuttakaan vierailijaa räppäämässä. Nimeämättömiä vierailijoita kuullaan vain muutaman biisin kertosäkeissä. Lyhyestä mitastaan huolimatta tarkistamisen arvoinen albumi kaikille Dayton Family -diggareille.
Levyarvostelu: Jarno Laaksonen
Spotify:
